Mustavalkoinen kortti oli yksi pakko-ostoksista, Pentikistä ei pääse ulos, ellei osta vähintäänkin yhtä. Olen vakavasti addiktoitunut mustavalkoisiin postikortteihin, joita alkaa pikkuhiljaa seinälle jo ihan mukavasti kertyä.
Ja hei, ale-lankoja! Ja vieläpä täydellisen värinen keltainen, jota olen pitkään metsästänyt täydelliseen reggae-pipoon (siitä ei sitten sen enempää, lopputulos oli mitä oli..)! Ja maailman parasta Isoveli-lankaa en löytänyt enää pitkään aikaan mistään, en ainakaan lähimarketeistani. Ja nyt jo kaduttaa, että en ostanut sitä enemmän, tahtoo nimittäin kunnianhimoinen palmikkopipo-projekti levitä aivan käsiin langanloppumis-uhan (miten tuo kirjoitetaan?!) kanssa...
Ja hyvään aikaan innostuin postailemaan tätäkin, nukkumassa olisi pitänyt olla kauan sitten, että jaksaa heti huomenaamulla kahdeksalta ihanaa matematiikkaa ja vielä ihanampaa opettajaa!! (huomaattehan sarkasmin..?)
♥♥♥










